Blogi

Aloittelevan yrittäjän yksi tärkeimpiä kysymyksiä on yhtiömuodon valinta. Yleisimmät yhtiömuodot Suomessa ovat osakeyhtiö ja toiminimi. Vuonna 2019 rekisterissä oli patentti- ja rekisterihallituksen tilaston mukaan 272 000 osakeyhtiötä ja 209 000 kappaletta toiminimiä. Käytännössä näillä yhtiömuodoilla on paljonkin eroa. Se, kumpi kannattaa valita, riippuu liiketoiminnan laajuudesta, perustajien lukumäärästä, yrityksen päätöksenteosta, alkupääoman tarpeesta, riskeistä, vastuukysymyksistä, verotuksesta sekä laajentumissuunnitelmista. Näiden yhtiömuotojen ohella myös kevytyrittäjyys on kasvattanut suosiotaan, sillä vuonna 2018 kevytyrittäjinä toimi jo yli 100 000 henkilöä. Mutta kuinka nämä liiketoimintamallit eroavat toisistaan käytännössä ja mikä malli on järkevin missäkin tilanteessa, kun perustetaan uutta yritystä?

Toiminimi eli yksityinen elinkeinonharjoittaja on yksinkertaisin yritysmuoto. Toiminimi on henkilö, joka on ilmoittanut harjoittavansa liike- tai ammattitoimintaa ja on tämän takia rekisteröitynyt tarvittaviin rekistereihin (esim. kauppa-, ennakonperintä-, ja arvonlisäverorekisteri) ja saanut käyttöönsä y-tunnuksen. Osakeyhtiö taas on itsenäinen verovelvollinen ja oma erillinen oikeushenkilö. Osakeyhtiö perustetaan rekisteröimällä se kaupparekisteriin. Lisäksi osakeyhtiö haetaan tarpeen mukaan ennakonperintä-, arvonlisävero- ja työnantajarekisteriin.


Toiminimi ei ole erillinen verovelvollinen, vaan toiminimiyrittäjä maksaa liikkeen tai ammatin verotettavasta tulosta verot henkilökohtaisesti. Toiminimiyrittäjän voitto verotetaan yhdessä kaikkien muiden tulojen kanssa. Useimmiten toiminimen tulos verotetaan pääosin ansiotulona. Tällöin verojen määrään vaikuttaa verotuksen progressio, mikäli henkilöllä on myös muita ansiotuloja, kuten palkkatuloja. Osa toiminimen tulosta verotetaan pääomatulona. Näin tapahtuu, jos yritystoiminnan tulot ovat suuremmat kuin sen velat. Toiminimessä ei ole mahdollista maksaa verotuksessa vähennyskelpoista palkkaa yrittäjälle, yrittäjäpuolisolle eikö omalle alle 14-vuotiaalle lapselle. Myöskään yrittäjän ja yrityksen väliset oikeustoimet kuten sopimukset eivät ole mahdollisia.

Osakeyhtiö on itsenäinen verovelvollinen eivätkä osakeyhtiön tulot näin ollen vaikuta yksittäisen osakkaan verotukseen. Tulojen suuruus tai pienuus ei vaikuta pääsääntöisesti veroprosentin määrään, vaan osakeyhtiön verokanta on 20 prosenttia. Poikkeus tähän sääntöön on kuitenkin Yle-vero, jota osakeyhtiö joutuu maksamaan silloin, kun se harjoittaa elinkeinotoimintaa tai maataloustoimintaa ja sen verotettava tulo on vähintään 50 000 euroa. Osakeyhtiöön kertynyt tulos jaetaan osakkaille useimmiten joko osinkoina tai palkkana. Varoja voi nostaa myös osakaslainoina ja varojen jakona vapaan pääoman rahastosta. Yksityisnostot eivät ole mahdollisia osakeyhtiössä. Osakeyhtiössä voidaan lykätä tuloverottamista osakkaille haluttuun ajankohtaan. Muissa yritysmuodoissa verotus tapahtuu omistajayrittäjillä joka vuosi, olivat he nostaneet voittoa yrityksestä tai eivät.

Osakkaan itselleen nostama palkka ja siihen liittyvät sivukulut pienentävät yhtiön verotettavaa tulosta. Osakkaiden ei ole kuitenkaan pakko maksaa palkkaa itselleen yhtiöstä. Verovapaiden päivärahojen ja kilometrikorvausten maksaminen osakkaalle onnistuu samoilla perusteilla kuin palkansaajille. Osakeyhtiön ja osakkaan väliset sopimuksen ovat aina mahdollisia ja niissä on aina noudatettava ehtoja, joita voidaan pitää kohtuullisina ja tavanomaisina. Osakkaan ja yhtiön välisissä kaupoissa on käytettävä käypää kauppahintaa. Mikäli tästä poiketaan, veroseuraamukset ovat osakeyhtiön kohdalla suuremmat kuin muissa yhtiömuodoissa. Näin ollen osakeyhtiö on riskialtis yhtiömuoto yrittäjälle, joka ei osaa pitää erillään omia ja yhtiön varoja. Mikäli yritystoiminnan tulos kasvaa isoksi, kannattaa yhtiömuoto vaihtaa osakeyhtiöksi, sillä osakeyhtiössä aikaan saatu tulos on mahdollista jättää kokonaan tai edes osittain yhtiöön. Tällöin se verotetaan osakkaalle haluttuna ajankohtana. Toisin kuin toiminimessä, joka vuosi.

Jos aloitteleva yrittäjä haluaa kokeilla liikeidean toimivuutta tai tehdä liiketoimintaansa aluksi vain sivutoimisesti, kannattaa yrityksen perustamisen sijaan kokeilla kevytyrittäjyyttä laskutuspalvelun avulla. Laskutuspalveluyritys hoitaa kaiken byrokratian, kuten laskutuksen, palkanmaksun ja veroilmoitukset. Kevytyrittäminen ei vaadi pääomaa tai välttämättä mihinkään rekistereihin hakeutumista. Kevytyrittäjyys on siis riskitön tapana testata yrittäjyyttä tai tehdä sivutoimista tuloa ilman ylimääräistä paperityötä. Jos kevytyrittämisen kautta kokeiltu liikeidea ottaa tuulta purjeisiin, kevytyrittäjä voi aina perustaa varsinaisen yrityksen. Laskutuspalveluiden käyttäminen ei sido kevytyrittäjää mihinkään, vaan palvelun käyttämisen voi aina lopettaa milloin haluaa.